Seurakuntaväki, vaaleissa parhaiten menestynyt

Lämmin kiitos kaikille valitsijayhdistystämme äänin ja rukouksin tukeneille. Voimme täysin perustellusti todeta olevamme vaalien voittajia, vaikka valtuustopaikoilla mitattuna jäimmekin toiseksi. Olemme ainoa valitsijayhdistys, joka kasvatti äänimääräänsä – ja vieläpä reilusti, 13 %. Kaikilla toisilla valtuustopaikkoja saaneilla valitsijayhdistyksillä laskua oli 3–33 %.

Samansuuntainen on myös valtuustoon valittujen henkilökohtaiset äänimäärät. Suurin on kolmanneksi tulleella valitsijayhdistyksellä vaalien ääniharavan suuren äänimäärän vuoksi. Seuraavaksi suurin on meillä ja kolmanneksi suurin eniten valtuustopaikkoja saaneella. Paikallisen lehden uutisointi ja huomion kiinnittäminen pelkkään valtuustopaikkojen määrään jättää ottamatta huomioon tämän äänestäjien tahdonilmaisun.

Tiedätkö, kenelle äänesi lopulta menee?

Seurakuntavaaleissakin noudatettava suhteellisessa vaalitavassa äänestäjän on oltava tarkkana, siinä, että hänen äänensä on tukemassa hänelle itselleen tärkeitä arvoja. Äänen antaminen jollekin mielestään hyvälle henkilölle ei tätä takaa, ellei tämä henkilö ole hänen arvojaan ajavan valitsijayhdistyksen ehdokas. Jos tämä ehdokas on jossakin äänestäjälle vieraita arvoja ajavassa valitsijayhdistyksessä, on annettu ääni tukemassa sen valitsijayhdistyksen tavoitteita – tulipa hän sitten valituksi tai ei.

Siksi valitsijayhdistyksemme kaltaisen puolueisiin sitoutumattoman Raamatun ja kirkon tunnustuksen pohjalta toimivan valitsijayhdistyksen ehdokas on turvallinen valinta seurakunnan perustehtävän tärkeäksi näkevälle äänestäjälle. Tulipa hänen ehdokkaansa valituksi tai ei, on hän kuitenkin äänellään tukemassa jonkun toisen ”hänen asiallaan” olevan läpimenoa

Seurakuntavaalit seurakunnan rakentamiseksi

Tämän kuun 20 päivänä pidettävät seurakuntavaalit ovat nimenomaan seurakuntavaalit, jossa seurakuntalaisella on mahdollisuus päästä antamaan äänensä mielestään kykenevimmälle ehdokkaalle seurakunnan rakentamiseen. Vaaleissa valitaan 39 henkilöä kirkkovaltuustoon, joka päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, rakennushankkeista, kirkollisverosta sekä virkojen perustamisesta. Keskeinen tehtävä on myös henkilövalinnat kirkkoneuvostoon ja johtokuntiin.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevan seurakunnan rakenneuudistuksen myötä syntyviin aluejohtokuntiin valittavilla on heti toimintakauden alussa ja pitempäänkin mielenkiintoisena ja vastuullisena haasteena uusien alueiden toiminnan muotouttaminen ja kehittäminen.

Uuteen rakennemalliin liittyy keskeisesti se, että alueille syntyy yhteensä 11 lähikirkkoaluetta moni-ilmeisen seurakuntaelämän perusyksiköksi. Sen toimintaa suunnittelee ja koordinoi vastuupappi yhdessä seurakuntalaisista koostuvan vastuuryhmän kanssa.

Tavoitteenamme on, että lähikirkkoalueista muodostuisi turvallisia, seurakuntalaisia kaikissa elämän tilanteissa tukevia yhteisöjä tässä monella tapaa haasteellisessa ajassamme. Keskeisessä asemassa tämän mahdollistumiseksi ovat seurakuntalaiset itse. On tärkeää, että heillä on tilaa mahdollisuuksiensa, omien lahjojensa ja taitojensa mukaisesti olla yhdessä työntekijöiden kanssa rakentamassa oman lähikirkkoalueensa näköistä toimintaa ja elämää.

Seurakuntalaiset toiminnan ytimeen

Seurakuntalaisia tulisi Raamatusta nousevan yleisen pappeuden periaatteen mukaisesti varustaa ja tukea entistä enemmän lahjojensa mukaiseen toimintaan – sen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kyse on tilan antamisesta ja seurakuntalaisten osaamisen ”hyödyntämisestä” toiminnan elävöittämiseksi ja keskinäisen yhteyden rakentamiseksi.

Kyse on myös välttämättömästätyöntekijäkeskeisen ajattelu- ja toimintamallin muutoksesta sen tosiasian edessä, että resurssien vähetessä ei työntekijöitä riitä joka lähtöön.

Tavoitteitamme seurakuntavaaleissa

Pidämme tärkeänä

  • seurakuntamme rakenneuudistuksen myötä syntyvien uusien alueiden moni-ilmeistä työtä
  • alueille muodostettavien kirkkotiimien rakentamista ja toiminnan kehittämistä
  • rikasta messu- ja jumalanpalveluselämää
  • kirkon tunnustukeen ja seurakunnan toimintaan sitoutuneiden jumalanpalvelusyhteisöjen työtä
  • pyhäkoulua, kristillistä kasvatusta, opetusta ja pienryhmätoimintaa
  • nuorten ja nuorten aikuisten sekä perheiden hyvinvoinnin vahvistamista
  • seurakuntalaisten mahdollisuutta osallistua toimintaan ja suunnitteluun omien lahjojensa ja taitojensa mukaan
  • perinteistä käsitystä avioliitosta ja perheestä
  • seurakunnan toimimista kaikkien turvapaikkana muuttuvassa maailmassa
  • yhteisvastuullista diakoniatyötä
  • seurakunnan toteuttamaa lähetystehtävää lähellä ja kaukana
    • muulata tulleiden seurakuntayhteyden rakentamista
  • seurakunnan työntekijöiden hyvinvointia
  • vastuullista hallintoa- ja taloudenhoitoa
  • seurakunnan viestinnän tehostamista